maeve

Mulla oli joku aika sitten pitkä tauko, etten lukenut paljoakaan kirjoja.. Nyt oon taas saanu tän ihanan fiiliksen takasin, ja kirjoja tulee kahlattua paljon läpi. ♥

Oon rakastunu uudelleen irkkukirjailija Maeve Binchyyn (rakastan Maeven etunimeä, joten tästä syystä puhun hänestä Maevena, en Binchyna). Maeven kirjoja olen lukenut kolme kappaletta - Punaisen höyhenen keittiö, Illallistarinoita sekä Valkeiden kukkien lehto. Kaksi ensimmäistä kirjaa kohtaan koin jotain suurta rakkautta, ne olivat ihan täydellisiä kirjoja, etenkin Punaisen höyhenen keittiö.
Valkeiden kukkien lehto taitaa edelleen olla kesken (vai luinkohan sen lopulta loppuun?). En pitänyt kirjailijan tavasta pätkiä kirja yksittäisten henkilöiden tarinoihin - kirjan kertoja ja samalla tarina siis vaihtuu joka luvun jälkeen.
Tällä hetkellä on kesken Punaisen pyökin varjossa, jossa on sama tyyli - tarina on pätkitty eri henkilöiden kertomuksiin omista elämistään irlantilaisen Shancarrigin kylässä. Toisin kuin Valkeiden kukkien lehdon kanssa, nyt olen oppinut rakastamaan tähän tapaan kertoa tarinaa. ♥ Vaikka jokaisella henkilöllä on oma tarinansa, eikä kirjassa ole näin ollen mitään erityistä juonta, joka kantaisi kirjan läpi alusta loppuun, niin on tämä silti ihan huippukirja.. Ehkä se johtuu siitä, että tajusin Lehtolaisen novellikokoelmakirjaa lukiessani, että novellithan sopivat tällaiselle lukutoukalle, kekä ei malta laskea kirjaa käsistään. :D

Sellasta väsynyttä tekstiä tänään. Kuumeesta huolimatta huomenna pitäisi lähteä Tampereelle, ja ylihuomenna sitten laittamassa vene kesäkondikseen ja pistäytyä mökillä saaressa.