"maailma on pysähtynyt hetkeen, jossa tunnen kaiken ympärilläni asettuneen paikoilleen."
Hain yhteen erittäin suomalaiseen kirjakauppaan töihin, mutta vähän epäilen mahiksiani: vaikka haastattelu meni paremmin kö hyvin, niin mua haastatellut henkilö haastatteli yhtä ihmistä (mua) ja hänen kolleegansa toisesta liikkeestä haastatteli jotain kymmentä ihmistä. Että en ihan usko, että se yksi, todella mukavanoloine henkilö saa pidettyä päänsä, vaikka hän puhuikin koko aika että "sittenhän sä pääset tänne kätevästi kävellen, tai tonne toiseen liikkeeseen bussilla, niin että voit lukea koko matkan kirjoja" etc. Taishan se sanoa kans, että mielellään se palkkais mut, mutta "me päätetään yhdessä ton mun kolleegan kanssa että kenet me palkataan".
Oon myös kovasti miettiny mun tulevaisuuden suunnitelmia. Jos en nyt saa tota kirjakaupan duunia, haen SLK:hon opiskeleen tieto- ja kirjastopalveluiden ammattitutkintoa ittelleni.. Pitäis vaan saada ensin se oppisopimuspaikka. Mut oon ehkä siinä mielessä vähän tyhmä, että en jaksa stressata tällasista asioista. Oon tän kevään aikana tullut siihen tulokseen, että millään ei ole mitään väliä, kunhan mun perhe on terve. Ainakaan vielä tää työttömyys ei masenna, odotapa sitten kö kaikki säästöt on kulutettu.. :D
Mä olin poimimassa mansikoita sillä aikaa ko mun kaks kaveria kolus Matinkylän kierrätyskeskuksen kirjaosastoa. Mun tyttö on tällä hetkellä kaverillaan yötä, joten läksin sitten iltaysiltä seikkailemaan kohti Kiloa kavereiden tykö tutkimaan heidän ostoksiaan (siis kavereista viis, kirjojen takiahan mä sinne menin ;) Lainasin sitten Maeve Binchyn kirjan Unelmien kaikuja (en kehdannu ottaa enempää, viimeks eilen lainasin samalta kaverilta Cathy Kellyn kirjan, josta myöhemmin lisää). Kaveri kirjotti ystävällisesti lainaamansa kirjan kanteen, että H:n ostettu 14.7.2011 väärin otettu ilmaisostastolta Matinkylän kierrätyskeskuksesta ja R M R palauttaa tämän eikä omistele tai pölli tai muuta sellaista. Haha. Ainakin kirjan prologin perusteella kirja vaikuttaa ihan huippuhyvältä.
"---'Jospa se on joku merimies jostain laivasta', ihmiset sanoivat. He kuitenkin tiesivät ettei kyseessä ollut laidan yli pudonnut. Ei jonkun ventovieraan ihmisen siisti, nimetön kuolema. He eivät selviäisi tapauksesta sillä että ilmottaisivat viranomaisille ja rukoilisivat tuntemattoman miehen puolesta. Hukkunut oli joku Castlebaysta."
Jännää.
Niih, Cathy Kelly. Oon tähän mennessä lukenut pari Kellyn kirjaa, ja mulle on tullut niistä ihan mieleen Maeve Binchy. Hain sitten wikipediasta tietoa Kellystä, ja saitilta löytyikin lause, jossa kerrottiin Kellyn ottaneen vaikutteita Binchyltä.. Joo, mielestäni vaikutteita saa ottaa, mutta se, että kirjan juonikin liippaa aika läheltä Binchyn kirjojen juonia, on mielestäni ehkä vähän liikaa. :D Hyvä kirjailija tuo Kelly kumminkin on..
Blaablaa. Meen nyt lukemaan tota Binchyn kirjaa, tytär kumminki kotiutuu huomenna klo 10-11, joten pitää olla pirtsakka jne. Sen haluaisin nähdä, että mun tyttö olis tohon mennessä herännyt, syönyt ja tullut Vantaalta Espooseen, nimimerkillä meiän kellot siirrettiin kesäajassa ihan vinksalleen. Tänään herättiin 9:30, ja se oli melkeen super aikasta meille.
Ja niin. Huomenna suunta kohti Kotkaa. Hope so.
torstai 14. heinäkuuta 2011
maanantai 4. heinäkuuta 2011
she's the one
Lämpöset kesäterveiset täältä Espoosta, kello tällä hetkellä 2:07 ja makkarissa on lämpöasteita leppoisat 28,0. Ei itketä, ei.
Ollaan oltu nyt aika paljon mökillä - taktiikka on, että ollaan mökillä niin kauan kunnes kyllästytään hyttysiin, grilliruokaan ja ylipäätään siihen ikuiseen puuhamaahan, mikä meiän mökki tontteineen oikeen on, ja sitten hurautetaan veneellä ja autolla kotio ja nautitaan pari päivää oman kodin suihkusta, kunnes taas lähdetään tukka putkella kohti mökkiä. Tultiin sunnuntaina mökiltä, lähdetään joko tiistaina tai keskiviikkona takasin.
Operaatio Ruusa on jatkunut, ollaan siis saatu maalattua veneen sisäosat keulaa lukuunottamatta. Pistän "ennen ja jälkeen" -kuvia lisää vaikka huomenna, jos vaan jaksan liikauttaa eväänikään. Vene on tosiaan ihan hirveän näköinen, keula pitäis maalata nyt viikonloppuna ja kansi ja pohja ehkä ens kesänä..
Heitettiin tosin siskon kanssa läppää, että nyt kun ollaan saatu vene sisältä maalattua, se näyttää ulkoapäin niin rumalta, että me ollaan jo loppukesästä maalaamassa sitä ulkoakin. Ihasteltuamme tarpeeksi työn tuloksia mentiin sitten rannalle istuskelemaan. Oltiin hetki siinä hiljaa, kö toinen puki toisen ajatukset sanoiksi: mitä jos maalattais toi vene ulkoakin vaikka kuukauden päästä, se on ihan hirveän näköinen... Ikuinen puuhamaa, vai mikä se oli.
Mökillä kuuluu myös kumminki rentoutua, ja vaikka en nyt viime mökkireissulla kerennytkään lukea, niin sitä edellisellä kerralla (eli juhannuksena) tuli luettua sitäkin enemmän. Leena Lehtolaisen kirjoja meni pari kappaletta, mm. Veren vimma, joka oli ihan huippu, yksi Lehtolaisen parhaista. Eilen, kotiin päästyäni aloitin ja luin muuten loppuunkin Lehtolaisen kirjan Jonakin onnellisena päivänä. Lehtolainen osasi kuvailla ihan mielettömän hyvin päähenkilön ahdistavaa lapsuutta ja elämänkokemuksia, mutta loppu oli ihan onneton..
Juhannuksena luin myös Marian Keyesin Tuiki, tuiki tähtösen. Olen vähän vierastanut Keyesiä, miulle on jääny hänestä vähän semmoin liian kepeä kuva, mutta tämä kirja oli kyllä juuri sopivan syvällinen juhannusluettavaksi.
Tällä hetkellä mulla on kesken kaksi kirjaa: Maeve Binchyn Ei aina käy niin (löysin tämän Niittarin Fidasta, Maeve-fanina oli tietenkin pakko ostaa, vaikka rahat olivat vähän vähissä....). Hyvä kirja, ja melkein itkin harmista, kun unohdin kirjan äidilleni.
Toinen kesken oleva kirja on Cathy Kellyn Nainen paikallaan. Ihan hyvä tämäkin, ja vaikka en malttaisi laskea kirjaa käsistäni, se on kyllä silti vähän jotenkin.. tasapaksua hömppää. Mutta en mä silti sitä huonoksi sanoisi. :D
Viime viikolla kärsin kolme päivää kaupungissa, joista toisena kävimme Helsingin Kaivarissa pesemässä mattoja mattolaiturilla ja ostamassa isot jäätelötötteröt Helsingin jäätelötehtaan jätskikojusta.. HJT:llä vaan myydään maailman parasta jäätelö, etenkin omenakaneli on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hyvää ettei sille pärjää mikään muu jätski maailmassa. Ei edes Ben & Jerrys. Ei ikinä.
Ennen mattojenpesua kävimme Hietsun kirppiksellä, josta mukaan tarttui ties mitä krääsää mökille, sekä yksi kirja tyttärelleni: Risto Räppääjän kaverikirja. Miun pitää tulla tänne joskus kirjottamaan, mitä kaikkea fiksua tyttärestäni paljastui, kö tenttasin häntä tuon kirjan kaverisivuille.. En yllättänyt, kun hän vastasi ties kuinka moneen kysymykseen, että Michael Jackson. (Lemppariartistisi? Idolisi? Kenet haluaisit tavata? Ketä ihailet? Missä olet 80-vuotiaana? Vastaukset neljään ensimmäiseen kysymykseen: MICHAEL JACKSON. Vastaus viimeiseen kysymykseen: 80-vuotiaana olen kuuntelemassa Michael Jacksonia. Aivan, hyvä Lanttu.)
Menen jatkamaan Kellyn kirjaa. Lopuksi voisin kertoa jotain epäolennaista: mun koira on jo iso. Nukutaan 160cm leveässä sängyssä, ja Sellerin kuono on yli sängynlaidan, ja takajalat sängynlaidan toisella puolella. Mihin se pieni pentu hävisi, joka mahtui nukkumaan mun sylissä ihan helposti? Ja mikä on toi iso rontti, mikä ei todellakaan mahdu nukkumaan mun sylissä yhtään helposti, mutta joka silti haluaa nukkua siinä sylissä, huolimatta siitä että sen kyynärpää puhkoo mun sisuskalut ja tassu painaa virtsarakkoa niin että melkeen kusen alleni aina kö se nousee ylös siitä sylistä, johon se ei siis tosiaankaan mahdu helposti?)
Tämä biisi saa mut aina vaan melkeen kyyneliin asti:
http://www.youtube.com/watch?v=N76kAivCb20
Ei varmasti löydy koskettavampaa biisiä. Jos oonkin linkannu tän tänne jo joskus aikasemmin, niin ei tee mitään.
Ollaan oltu nyt aika paljon mökillä - taktiikka on, että ollaan mökillä niin kauan kunnes kyllästytään hyttysiin, grilliruokaan ja ylipäätään siihen ikuiseen puuhamaahan, mikä meiän mökki tontteineen oikeen on, ja sitten hurautetaan veneellä ja autolla kotio ja nautitaan pari päivää oman kodin suihkusta, kunnes taas lähdetään tukka putkella kohti mökkiä. Tultiin sunnuntaina mökiltä, lähdetään joko tiistaina tai keskiviikkona takasin.
Operaatio Ruusa on jatkunut, ollaan siis saatu maalattua veneen sisäosat keulaa lukuunottamatta. Pistän "ennen ja jälkeen" -kuvia lisää vaikka huomenna, jos vaan jaksan liikauttaa eväänikään. Vene on tosiaan ihan hirveän näköinen, keula pitäis maalata nyt viikonloppuna ja kansi ja pohja ehkä ens kesänä..
Heitettiin tosin siskon kanssa läppää, että nyt kun ollaan saatu vene sisältä maalattua, se näyttää ulkoapäin niin rumalta, että me ollaan jo loppukesästä maalaamassa sitä ulkoakin. Ihasteltuamme tarpeeksi työn tuloksia mentiin sitten rannalle istuskelemaan. Oltiin hetki siinä hiljaa, kö toinen puki toisen ajatukset sanoiksi: mitä jos maalattais toi vene ulkoakin vaikka kuukauden päästä, se on ihan hirveän näköinen... Ikuinen puuhamaa, vai mikä se oli.
Mökillä kuuluu myös kumminki rentoutua, ja vaikka en nyt viime mökkireissulla kerennytkään lukea, niin sitä edellisellä kerralla (eli juhannuksena) tuli luettua sitäkin enemmän. Leena Lehtolaisen kirjoja meni pari kappaletta, mm. Veren vimma, joka oli ihan huippu, yksi Lehtolaisen parhaista. Eilen, kotiin päästyäni aloitin ja luin muuten loppuunkin Lehtolaisen kirjan Jonakin onnellisena päivänä. Lehtolainen osasi kuvailla ihan mielettömän hyvin päähenkilön ahdistavaa lapsuutta ja elämänkokemuksia, mutta loppu oli ihan onneton..
Juhannuksena luin myös Marian Keyesin Tuiki, tuiki tähtösen. Olen vähän vierastanut Keyesiä, miulle on jääny hänestä vähän semmoin liian kepeä kuva, mutta tämä kirja oli kyllä juuri sopivan syvällinen juhannusluettavaksi.
Tällä hetkellä mulla on kesken kaksi kirjaa: Maeve Binchyn Ei aina käy niin (löysin tämän Niittarin Fidasta, Maeve-fanina oli tietenkin pakko ostaa, vaikka rahat olivat vähän vähissä....). Hyvä kirja, ja melkein itkin harmista, kun unohdin kirjan äidilleni.
Toinen kesken oleva kirja on Cathy Kellyn Nainen paikallaan. Ihan hyvä tämäkin, ja vaikka en malttaisi laskea kirjaa käsistäni, se on kyllä silti vähän jotenkin.. tasapaksua hömppää. Mutta en mä silti sitä huonoksi sanoisi. :D
Viime viikolla kärsin kolme päivää kaupungissa, joista toisena kävimme Helsingin Kaivarissa pesemässä mattoja mattolaiturilla ja ostamassa isot jäätelötötteröt Helsingin jäätelötehtaan jätskikojusta.. HJT:llä vaan myydään maailman parasta jäätelö, etenkin omenakaneli on niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hyvää ettei sille pärjää mikään muu jätski maailmassa. Ei edes Ben & Jerrys. Ei ikinä.
Ennen mattojenpesua kävimme Hietsun kirppiksellä, josta mukaan tarttui ties mitä krääsää mökille, sekä yksi kirja tyttärelleni: Risto Räppääjän kaverikirja. Miun pitää tulla tänne joskus kirjottamaan, mitä kaikkea fiksua tyttärestäni paljastui, kö tenttasin häntä tuon kirjan kaverisivuille.. En yllättänyt, kun hän vastasi ties kuinka moneen kysymykseen, että Michael Jackson. (Lemppariartistisi? Idolisi? Kenet haluaisit tavata? Ketä ihailet? Missä olet 80-vuotiaana? Vastaukset neljään ensimmäiseen kysymykseen: MICHAEL JACKSON. Vastaus viimeiseen kysymykseen: 80-vuotiaana olen kuuntelemassa Michael Jacksonia. Aivan, hyvä Lanttu.)
Menen jatkamaan Kellyn kirjaa. Lopuksi voisin kertoa jotain epäolennaista: mun koira on jo iso. Nukutaan 160cm leveässä sängyssä, ja Sellerin kuono on yli sängynlaidan, ja takajalat sängynlaidan toisella puolella. Mihin se pieni pentu hävisi, joka mahtui nukkumaan mun sylissä ihan helposti? Ja mikä on toi iso rontti, mikä ei todellakaan mahdu nukkumaan mun sylissä yhtään helposti, mutta joka silti haluaa nukkua siinä sylissä, huolimatta siitä että sen kyynärpää puhkoo mun sisuskalut ja tassu painaa virtsarakkoa niin että melkeen kusen alleni aina kö se nousee ylös siitä sylistä, johon se ei siis tosiaankaan mahdu helposti?)
Tämä biisi saa mut aina vaan melkeen kyyneliin asti:
http://www.youtube.com/watch?v=N76kAivCb20
Ei varmasti löydy koskettavampaa biisiä. Jos oonkin linkannu tän tänne jo joskus aikasemmin, niin ei tee mitään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)